En ymmärrä sitä sanontaa, että nainen on kauneimmillaan 17-vuotiaana. Mun mielestä ihmiset muuttuu kauniimmaksi ja kauniimmaksi koko ajan, mitä vanhemmiksi ja kokeneemmiksi ne tulee (paitsi tietysti jos katkeroituu, mut ei oteta sellasia ikävyyksiä laskuun).
Jos muistelen itseäni 17-vuotiaana, tulee lähinnä tuskan hiki otsalle. Onneksi ei tarvitse olla enää sen ikäinen, vaan saan olla juuri tämän verran kasvanut lapsi-aikuinen. Melkein vastuullinen sluibaaja.
Jiji toivottaa kaikille rypytöntä (ajatuksien) vanhenemista, koska rypyt naamassa on oikeesti ihan hieno asia. Niistä näkee paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti