Poikkeustila

Tämä syksy on ollut todella erilainen, kuin aiemmat syksyt. Väsymys on iskenyt nopeasti ja kovaa. Kierrän ajatusten kehää, ja niin tuntuvat tekevän muutkin. Lähipiirini on häkellyttävän kriisiintynyt... Voi meitä tyttöjä. :D

Kaikesta huolimatta on ollut hysteerisen hauskaa. Tai ehkä juuri siksi. 

Antiikkiasiaa ja vaihto!

Laitoin paperit menemään... nimittäin vaihtoon, minnekäs muuallekaan kuin Kööpenhaminaan. Oh lordy. Tämä jännitys voi osoittautua fataaliksi. Vähän hävetti, kun opintosuoritusotteessa komeili kaksi kaunista ja ah niin pyöreää nollaa. Ei auta. Sinne meni hakemus, toivottavasti kelpaa. 

Asiasta kukkaruukkuun (tai kukkalamppuun, ehe ehe)... Äiti oli hankkinut tällaisen ihanuuden itselleen jostain antiikkimesuilta. Uhuhuhuuu, kateus iskee. Oi jospa saisin jonkun edustavan valaisimen itsellenikin.

Eipä muuta tällä erää. Koulu on kurjaa. Syksy on kaunis, mutta väsyttävä. Huooh.

Ja vielä viimeinen kesäkuva...noin! Mummon kammarissa aika on pysähtynyt ja minä olen outo aikamatkustaja todellisuuksien välillä.

Hermoheikko Kisu-ystävänne toivottaa kauniita ja selkeitä asioita itse kunkin elämään. Cheers!