Yllätyin siitä, miten iso museo loppujen lopuksi olikaan. Huoneita vaan pulpahteli lisää ja lisää joka kulman takaa. Äiti jätti astmalääkkeet kotiin ja sai heti kolmannessa huoneessa kunnon yrtit nenäänsä. Eikun täyskäännös ja ulos hengittelemään. Minä selvisin vain kevyellä "norsu rintakehän päällä"- tunteella. Kuivakukista riitti siis poveria enemmän kuin tarpeeksi. :D
Mainospuheeni Irish cream- juustokakusta kannatti ja museoretki päättyi kivasti Cafe Artin kakkutiskin ääreen. Sain maistaa myös brownieta. Ah autuutta.
Seuraava etappi kulttuurikurssillani onkin sitten musiikkipainotteisempi, eli tiedossa vähemmän valokuvia. En pidä keikkakuvien ottamisesta...
Jiji
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti