Syyshässäkkää yliskamarissa

Tänään luin pitkästä aikaa muiden blogeja. Miten ihanan virkistävää!! Aivoni ovat Karjala-koomassa syysloman jäljiltä, joten kaipasin orientaatiota suuntauksella Ahkera Opiskelijatyttö Kaupungin Vilskeessä. Melkein rupesin itkemään katsellessani ihan jumalaisia sisustusjuttuja Nelyan blogissa (http://completelytotallymadly.blogspot.fi/). Ja kaikkia ihania vaatteita vaikka ties kenen blogissa! Ja hienoja valokuvia syksyn sävyistä! Oh la la...

Seuraavat kaksi viikkoa olen raastavassa opiskeluorjuuden kurimuksessa, enkä varmasti pääse lukemaan yhtään mitään kivaa. Otin siis etukäteisannostuksen. :)

Mutta syksy on silti edelleen niin kiva ja paras ja erinomainen. En tunne yhtäkään ihmistä, joka ei pitäisi syksystä.

Kahden viikon päästä aion JUHLIA, koska olen suorittanut KAIKKI ensimmäisen AMK-jaksoni kurssit, varmana!!!! (Peukut pystyyn, olen todella jäljessä aikataulustani ja töistä joku soittaa ja ahdistelee jatkuvasti... Saan aina hirveitä tunnontuskia, kun kieltäydyn työvuorosta.)

Tässäpä mun kuukauden teemabändi ja ultimate bilebiisini tulevaa auvoa ajatellen. (Sorry videon vähäpukeisuus- kohtauksista, mut ei kai surffipojuilta voi muutakaan odottaa?)

Loads of love, Jiji <3

P.S. Olen rakastunut... itseeni.

Fruits Basket

Heya folks, Jijillä on taas uusi pakkomielle! 

Kaikkihan jo tietävät ne vanhat tutut: viikset, Tanska, Sports Brother, tee, viikset, britit, Pop Tartsit, tanskalaiset, Ginger Ninja, viikset, Muse, suklaa, paahtoleipä, viikset, violetti, kengät, matkustelu, 1800-luku, Studio Ghibli-elokuvat, viikset, kisut, puput, Lontoo, viikset, tulivuoret, maanjäristykset, viikset... Hmm mainitsinko jo viikset?

Olen siis addiktoitunut moniin asioihin, mutta vielä lisää pukkaa! Olen uponnut manga-sarjojen syövereihin! 

Ensin hamstrasin aivan valtavan ihanan Emma-sarjan, joka sopivasti käsittelee myös 1800-1900- lukujen taitetta (ah viktoriaaninen aika!) JA siinä on palvelustyttöjä!!! Mäkin oon piika! <3 Tosin tykkään kyllä enemmän englannin kielen sanasta maid, se on herkku.


Alla suosikkihahmoni, herra ja rouva Mölders. :D



Nyt olen siirtynyt uuteen sarjaan, Fruits Basketiin. Heh. Melko viihdyttävä tapaus, ihan täyttä soopaa. Tarinan keskiössä on Sooman suku, jonka jäsenistä osa muuttuu kirouksen alaisina kiinalaisen eläinradan eläimiksi joutuessaan vastakkaisen sukupuolen syleilyyn. Eli voitte arvata: paljon kohellusta, sählinkiä, nahistelua ylipirteiden ja inhorealistien välillä, taisteluita ja punastelua. MUTTA: tarina syvenee. Keveän aloituksen jälkeen käydään yhä syvemmälle hahmojen toiminnan syihin, lapsuuden traumoihin ja kasvukipuihin. Ja tietysti rakastamiseen (tämähän on täyttä tyttömangaa). Päähenkilö Tooru on tavallinen, vähän tohelo tyttö, joka hyväsydämmisyydellään ja ennakkoluulottomalla, epäitsekkäällä ystävyydellään murtaa onnettoman Sooman suvun eristäytymisen perinteen.



Tässäpä näppärästi kuva, josta löytyy kaikki suosikkihahmoni! Vasemmalla Hatsuharu (härkä) ja Kyoo (kissa) sekä oikealla päähenkilö Toorun vieressä Momiji (jänis). <3 Voi Momiji <3 


Kawaii!! Kirjoitan varman vielä lisää Momijista myöhemmin. 

Arigato to sayonara, Jiji-chan

Tuomiokirkon iltamusiikki

Urut ovat varmasti soitinkunnan kuningas. Yksi soitin, joka kuulostaa kokonaiselle orkesterille! Ei ihme, että kyseinen kapine on otettu kirkoissa hyötykäyttöön. Mikä toinen soitin kuvastaisi paremmin Jumalan suuruutta ja kunniaa? 

Kävin eilen Tuomiokirkossa kuuntelemassa Bachia uruilla. Näppärä poika Bach oli aikanaan varsin ylivoimainen urkujen soittaja, joka sai ensimmäisen urkurin pestinsä ilmeisesti jo 17-vuotiaana, ja jota karkuun kilpakumppanit lähtivät salaa yön turvin välttääkseen rökälemäisen tappion (ainakin mikäli isääni on uskominen)... No, oli miten oli, Bachin urkuteos (sori en nyt muista mikä niistä mahtoi olla kyseessä...) hämärässä, satoja vuosia vanhassa Tuomiokirkossa oli kyllä aika fiini elämys.

Turun Tuomiokirkon urut eivät ole mitenkään näkemisen arvoiset, joten laitan tähän kivan kuvan Kööpenhaminan Vor Frelsers Kirken uruista (yhdet isoimmista, mitä oon nähnyt). Jee!!

Ja tässäpä myös suosikkini Matteus-passio (tai itse asiassa puolet siitä), olkaat hyvä!

Love, Jiji

Kaupunkilaiskisun päiväunia

 

Mikään ei voita teehetkeä kiinnostavia näkymiä tarjoavan ikkunan äärellä, hyvän ystävän seurassa. 

Laiskurin päiväkirja

Olen huomannut, että olen laiska. Vietän päiväni tehden ei mitään. Viime kuussa leivoin omanapiirakan, se oli suuri saavutus. Piirakasta tuli ruma, mutta hyvänmakuinen. Laitan tähän siitä kuvan, koska olen ylpeä piirakastani kuin ensisynnyttäjä vaavastaan. Ja huom, tämä oli siis viime kuussa. Nykyinen kuukausi on vain kadonnut jonnekin.

Olen minä kai jotain tehnyt. Olen maalannut (tosin seinää, en maalausta), olen valvonut öitä (tosin töitä tehden, en ystävien seurassa), olen valokuvannut kuin turisti (tosin tulevaa kotikaupunkiani, en vierasta ja eksoottista). Ja eilen vietin synttäripäivää teetä siemaillen ja kivaa keikkaa kuunnellen, eli huonomminkin voisi kait mennä.

Toivon, että pääsisin edes risteilylle länsinaapuriin. Ja että löytäisin kivan kodin. 

Love, Jiji

Lumet suli heippa, alta paljastui... haiseva kevät.

Pidän verhojen laskostamisesta. Pidän astioiden pesemisestä ja kuivaamisesta. Pidän lakanoiden laittamisesta, tyynyjen pöyhimisestä ja päiväpeittojen suoristamisesta. Pidän siitä, kun pöytään katetaan symmetrinen asetelma erilaisia juomalaseja, lautasia ja kiillotettuja aterimia kera siististi taiteltujen servettejen. Ja tuolit ovat tietysti viivasuorassa rivissä. 

On mukavaa, kun saa laittaa asiat järjestykseen ja tehdä niistä kauniita. Yksinkertainen "puuhastelu"- työ miellyttää minua. Taidan olla luonteeltani perusduunari. Hassua, olen aina kuvitellut olevani erityisen kultturelli ja sivistynyt, ööö haha. :D Ehkä minulla on vähän suuret luulot itsestäni.

Mutta eipä mitään: perusduunareita tarvitaan. He pitävät tämän yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Toki akateemisuuttakin tarvitaan, mutta jos ihmisten perusasiat eivät ole kunnossa, ei fiineistä tutkimuksistakaan ole paljoa iloa. 

Mitä likaisempi työ, sen kunniakkaampi! Näin sanoo turhautunut Jiji tietokoneen tuijottelun ja kansioiden pläräilyn ja puhelimen pirinän ja myyntitykkien höpinöiden keskeltä. Huoh. Kunpa tämä kevät kuluisi nopeaan pois... Kevät on muutenkin inhokki vuodenaikani. Haiseva ja pölyinen. Energiaton ja motivaatioton.

Haluaisin laittaa tähän nyt vielä jonkun kivan kuvan tai biisin, mutta kevät-apatia syö aivoni, enkä keksi mitään. Joten hyvästi.

Verhojen laskostelua ja petien petailua kaivaten,
Jiji

Ginger up your life (again)!!

         http://www.youtube.com/watch?v=yKlg8AG9ESU

Sorry, en osannut laittaa tätä niin, et kuvakin olis näkynyt hienosti tässä silmienne edessä (tai sit tää Blogger vihaa mua edelleen...)

MUTTA: olkaat hyvä, parasta Tanskasta! <3

Oj Danmark, min älskling.

Med kärlek, Jiji 

Portobello, Kensington, Bayswater...

Lontoo, täynnä kauniita asioita. Tykkään kyseisestä kaupungista, sieltä löytyy aina jotain uutta tekemistä ja näkemistä myös yksinäiselle reissaajalle. Ja oon edelleenkin ihan hulluna Victoria&Albert-komboon ja 1800-lukuun ja viktoriaaniseen tyyliin ja kaikkeen näihin yllä mainittuihin liittyvään, jota luonnollisesti on Lontoossa runsain mitoin! Ah. 


Uusin aluevaltaukseni Spitalfields vaikutti kiinostavalle... Seuraavalla retkellä tiedän mihin suunnata. Sitä seuraavaa kertaa odotellessa kulutan aikaa kuljeskellen pitkin Turun katuja. Täälläkin on ihan kivaa nähtävää.

Love, Jiji

Ginger up your life

!!!!! Ginger Ninja!?! WOOOHOOO! :D

Jooo-o, hälsningar till Danmark. 

Med kärlek, Jiji