Kaikkihan jo tietävät ne vanhat tutut: viikset, Tanska, Sports Brother, tee, viikset, britit, Pop Tartsit, tanskalaiset, Ginger Ninja, viikset, Muse, suklaa, paahtoleipä, viikset, violetti, kengät, matkustelu, 1800-luku, Studio Ghibli-elokuvat, viikset, kisut, puput, Lontoo, viikset, tulivuoret, maanjäristykset, viikset... Hmm mainitsinko jo viikset?
Olen siis addiktoitunut moniin asioihin, mutta vielä lisää pukkaa! Olen uponnut manga-sarjojen syövereihin!
Ensin hamstrasin aivan valtavan ihanan Emma-sarjan, joka sopivasti käsittelee myös 1800-1900- lukujen taitetta (ah viktoriaaninen aika!) JA siinä on palvelustyttöjä!!! Mäkin oon piika! <3 Tosin tykkään kyllä enemmän englannin kielen sanasta maid, se on herkku.
Alla suosikkihahmoni, herra ja rouva Mölders. :D
Nyt olen siirtynyt uuteen sarjaan, Fruits Basketiin. Heh. Melko viihdyttävä tapaus, ihan täyttä soopaa. Tarinan keskiössä on Sooman suku, jonka jäsenistä osa muuttuu kirouksen alaisina kiinalaisen eläinradan eläimiksi joutuessaan vastakkaisen sukupuolen syleilyyn. Eli voitte arvata: paljon kohellusta, sählinkiä, nahistelua ylipirteiden ja inhorealistien välillä, taisteluita ja punastelua. MUTTA: tarina syvenee. Keveän aloituksen jälkeen käydään yhä syvemmälle hahmojen toiminnan syihin, lapsuuden traumoihin ja kasvukipuihin. Ja tietysti rakastamiseen (tämähän on täyttä tyttömangaa). Päähenkilö Tooru on tavallinen, vähän tohelo tyttö, joka hyväsydämmisyydellään ja ennakkoluulottomalla, epäitsekkäällä ystävyydellään murtaa onnettoman Sooman suvun eristäytymisen perinteen.
Tässäpä näppärästi kuva, josta löytyy kaikki suosikkihahmoni! Vasemmalla Hatsuharu (härkä) ja Kyoo (kissa) sekä oikealla päähenkilö Toorun vieressä Momiji (jänis). <3 Voi Momiji <3
Kawaii!! Kirjoitan varman vielä lisää Momijista myöhemmin.
Arigato to sayonara, Jiji-chan
